Tiedätkö, miten kuulo vaikuttaa hyvinvointiisi?

Elämämme on täynnä ääniä – ne luovat tunnelmaa, kertovat tarinoita ja ovat olennainen osa sosiaalista vuorovaikutustamme. Kuuloaisti on avain tähän äänimaailmaan.

Miksi kuulon huonontuessa on tärkeää hakeutua lääkäriin ja aloittaa kuulon kuntouttaminen? Entä miten kuulo oikeastaan vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme?

Arjessa jaksaminen

Kuulon huonontuminen ei tarkoita pelkästään äänien vaimentumista, vaan se vaikuttaa merkittävästi arjessa jaksamiseen. Oletko esimerkiksi huomannut, kuinka avokonttorilla vietetyn työpäivän jälkeen olet väsyneempi kuin aikaisemmin? Tai oletko ruvennut itseksesi valittelemaan, kuinka television äänistä ei saa enää selvää, mutta volyymin lisääminen saa muut valittamaan, kuinka kovaa televisio huutaa?

Huonokuuloisen on usein pinnisteltävä enemmän kuullakseen ympäristönsä äänet, mikä voi johtaa väsymykseen ja stressiin. Kuunteleminen ja keskittyminen vie hirveästi energiaa! Hankkimalla kuulokojeet oikeilla säädöillä voit helpottaa päivittäistä elämääsi ja käyttää energiasi muihin tärkeisiin arjen askareisiin. Lisäksi avuksi on mahdollista hankkia muita apuvälineitä, joilla saat äänet suoraan kuulokojeisiisi. Älä myöskään epäröi kertoa muille haasteistasi – kerro rohkeasti illanvietoissa tai muissa haastavissa tilanteissa muille, jos on liian meluista ja huomaat, että et enää jaksa keskittyä keskustelun seuraamiseen.

Sosiaaliset tilanteet ja kommunikaatio

Joskus kuulo voi huonontua salakavalasti. Kyseessä voi olla esimerkiksi ikäkuulo, joka joillain alkaa vaivata jo 40 ikävuoden jälkeen.

Huonontunut kuulo saattaa johtaa siihen, että alkaa vältellä meluisia tilanteita, mikä voi puolestaan johtaa eristäytymiseen. Ensin sitä alkaa ehkä poistumaan melusta hiljaisempiin paikkoihin. Keskusteluihin ei enää osallistu samalla tavalla kuin ennen, koska ei ole varma onko kuullut oikein tai onko joku jo sanonut asian, jonka tahtoisit itse sanoa. Muut tuppaavat helposti huomauttamaan turhautuneena, jos tulee toistaneeksi samoja asioita tai puhuu vahingossa eri aiheesta, vaikka se ei olekaan tarkoituksena. Seuraavaksi sitä huomaa jättäytyvänsä kokonaan pois sosiaalisista tilanteista, koska pyrkii välttelemään kiusallisia tilanteita.

Tutkimukset osoittavat, että sosiaalisen eristäytymisen seurauksena voi ilmetä yksinäisyyttä, masennusta ja kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Kuntoutuksella voimme ylläpitää aktiivista osallistumista sosiaalisiin tilanteisiin ja nauttia niistä.

Tunnetilojen havainnointi

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi sitä, kuinka paljon tunnetiloja välitämme toisille henkilöille pelkästään äänen välityksellä? Kiihtynyt hengitys, tasainen tai värisevä puhe, nyyhkytys, huuto, äännähdys, kuiskaus, nauru – kaikki kertovat jotain keskustelukumppanimme tunnetilasta. Osa tunteista ovat tietenkin luettavissa myös kasvoilta, mutta kaikkea ei aina havaitse.

Heikentynyt kuulo tekee muiden tunnetilojen havainnoimisesta haastavampaa, mikä saattaa vaikeuttaa vuorovaikutustilanteita. Voi syntyä jopa väärinkäsityksiä, jos tilannetta ei osaa lukea oikein.

Muistin ja kuulon yhteys

Tutkimukset viittaavat siihen, että kuulon heikentyminen (erityisesti ikäkuulo) ja kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen voivat liittyä toisiinsa, mutta tarkkaa selitystä tutkijat eivät ole vielä osanneet tälle antaa. Kuulon kuntoutuksella on kuitenkin havaittu olevan myönteinen vaikutus muistin ja tiedonkäsittelyn säilyttämiseen.

Kuulon ja muistin väliselle yhteydelle on esitetty kolme erilaista teoriaa: kognitiivisen kuorman teoria, yhteisen syyn teoria ja sensorisen deprivaation teoria. Kognitiivisen kuorman teoriassa uskotaan, että huonokuuloinen käyttää kaiken keskittymiskykynsä kuuntelemiseen, jolloin kognitiivinen kapasiteetti täyttyy eikä tilaa jää enää muistille tai tiedon käsittelylle. Yhteisen syyn teoriassa puolestaan uskotaan, että sekä kuuloon että kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttaa sama hermostoon tai verisuonistoon vaikuttava tekijä. Sensorisen deprivaation teorian mukaan huonokuuloisilla ääniärsykkeiden määrä on vähentynyt, joka aiheuttaa aivoissa muutoksia ja tämä puolestaan heikentää tiedonkäsittelyä.

Kuuloliitto on tehnyt aktiivisesti tutkimusta kuulon ja muistin välisestä yhteydestä.

Kuulovamma jo syntyessä

Syntymästä lähtien ollut kuulovamma voi asettaa ihmisen erilaisten yksilöllisten haasteiden eteen pitkin matkaa kohti aikuisuutta. Esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen ja kielen oppiminen voivat vaatia enemmän ponnisteluja. Varhaisella kuntoutuksella voidaan kuitenkin rakentaa vahvaa pohjaa lapsen kommunikaatiotaidoille ja itseluottamukselle. Yhteiskuntaa kannustetaan tarjoamaan tukitoimia jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta jokainen lapsi voi kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla.

Ikäkuulo

Iän myötä kuulon heikkeneminen, eli ikäkuulo, on yleinen haaste. Ikäkuulo voi vaikuttaa useampaan asiaan kuin pelkästään itse kuulemiseen. Keskittyminen ja tarkkaavaisuus saattavat vaatia enemmän vaivaa, mikä voi heijastua muihin kognitiivisiin toimiin. Kuulon kuntouttaminen tässä vaiheessa elämää voi parantaa elämänlaatua huomattavasti ja hidastaa kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä.

Kuntouta kuuloa – huolehdit hyvinvoinnistasi!

Kuten edeltä tuli varmasti ilmi, käytämme kuuloa monenlaisissa tilanteissa. Kuulosta huolehtiminen on tärkeää, mutta myös huonontuneen kuulon kuntouttaminen on tärkeää, koska sen ansiosta pysyy kiinni elämän iloissa ja tapahtumissa.

Kuinka huonoa kuuloa sitten kuntoutetaan?

Ihan ensimmäiseksi hakeudu lääkäriin, jos epäilet kuulosi huonontuneen. Hoitamaton kuulo aiheuttaa stressiä ja väsymystä, vaikka niitä ei ehkä tunnistakaan huonontuneesta kuulosta johtuvaksi. Lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen ja ohjaa eteenpäin tarkempiin kuulontutkimuksiin.

Kuulokojekuntoutus alkaa, kun saat kojeet. Mitä vanhempana kojeet saa, sitä haastavampaa niihin on tottua. Äänet voivat kuulostaa omituisilta ja kojeita voi joutua alkuun säätämään useamman kerran ennen kuin säädöt saadaan kunnolla kohdilleen. On tärkeää käyttää kuulokojetta päivittäin, jotta korva ja aivot tottuvat uuteen äänimaailmaan. Lisäksi on saatavilla erilaisia apuvälineitä, jotka tekevät arjesta helpompaa. Apuvälineiden avulla ohjataan äänet, esimerkiksi television äänet, suoraan kuulokojeisiin.